Uudistamistarpeen syyksi luetaan luonnontuho, jonka aiheuttivat myyrätuhot. 0,7 hehtaarin kuusentaimikko on metsitettävä uudelleen, ja alueelle teetetään maanmuokkaus. Istutus työ tehdään itse samalla puulajilla. Tuho alue sijaitsee Merikarvialla, joka kuuluu kakkos tukivyöhykkeeseen. Metsänomistajalla ei ole voimassa olevaa metsätaloussuunnitelmaa. Tuki kattaa taimet ja mahdolliset heinäntorjunta-aineet, sekä osan työkustannuksista. Tukea voidaan myöntää vain kerran kiertoajan kuluessa. Luonnontuhojen johdosta valtion varoja voidaan myöntää vain kerran metsänuudistamiseen. Etukäteen tehty metsänuudistamissuunnitelma on välttämätön tuen saamisen edellytys. Suunnitelmassa pitää olla mm. muut välttämättömät tarvikkeet ja niiden kustannukset. Uudistushankkeissa tukea haetaan suunnitelman laadinta kustannuksiin, sekä toteuttamiskustannuksiin. Taimien hinta saataisiin kokonaan tuella rahoitetuksi. Taimisuojiin tukea saisi 0,03€/suoja.

Verotus

Metsänomistaja saa vähentää verotuksessa kaikki metsätalouden harjoittamiseen liittyvät kustannukset. Tässä tapauksessa vähennykseksi muodostuu metsän uudistamiskulut.

Kemera tukien verovapaus on päättynyt vuoden 2012 alusta. Tuet ovat tulleet veronalaiseksi tuloksi 2012 lähtien. Menot ovat vastaavasti vähennyskelpoisia myös siltä osin kuin niihin on saatu veronalaista tukea.

Kemera-lain mukaan tuhokohteen on oltava vähintään 0,5 hehtaaria, ja elossa olleita taimia oltava alle 600 kpl/hehtaari.
 

Eri tekijöiden vaikutus tuhoihin

 

Taimitekijöillä on yleensä suurin vaikutus myyrätuhojen estämiseksi.

Myös maanmuokkauksella on vaikutusta myyrätuhoihin, jolloin rikotun maaperän osuus on suuri. Jos maanmuokkausta ei tehtäisi laisinkaan niin tuhot olisivat todennäköisemmät tai suuremmat. On tutkittu, että maanmuokkausmenetelmällä olisi vaikutusta tuhoihin. Äestys, ja laikutus alueilla tuhojen määrä olisi vähäisin.

Myyrätuhojen estämiseksi istutustyöt pitäisi ajoittaa myyräkannan romahtamisen jälkeiseen kevääseen. Istuttaminen pitäisi tehdä normaalia tiheämmäksi.

 

Tuhojen estäminen

 

Voisi punnita kannattaisiko jatkossa metsävahinkovakuutuksen ottaminen, koska tukea ei enää toistamiseen myönnettäisi jyrsijöiden saavuttua.

 

Myyrien luontaisten vihollisten pienpetojen suosiminen edesauttaa torjuntaa. Tuhot eivät kumminkaan esty niiden avulla.

 

Pellonmetsityskohteissa on heinäntorjunta välttämätöntä. Torjunta tulisi tehdä jo istutusta edeltävänä vuonna. Poistamalla heinä taimen ympäriltä syntyy aukko, jossa myyrät eivät liiku mielellään. Lisäksi lumi painuu taimen ympärillä tiukempaan, mikä vaikeuttaa myyrien liikkumista. Heinäyksen yhteydessä kannattaa käyttää myös myyräkarkotteita. Heinäkuun lopulta lähtien karkotetta voidaan käyttää koko taimelle, mikä on tarpeen ennen talvea. Alkukesästä tehtävä torjunta-ainekäsittely koko taimelle voi aiheuttaa vaurioita vastaistutetuille taimille. Klerat -myrkkysyöttiä saa käyttää talvella peltomyyrien lumireikiin, mutta lumettomana aikana myrkyn käyttö ei ole sallittua. Myös puulajin valinnalla on vaikutusta myyrätuhoihin.

Tuhon voisi tulevaisuuden suhteen välttää taimisuojilla. Taimisuojat maksaa vajaa 0,5€/kpl. Tukea valtiolta taimisuojiin saisi 0,03€/taimi. 0,7 hehtaarin alueelle taimisuojia tulisi 1400kpl. Ilman tukea taimisuojat maksaisi 700€ (1400*0,5=700€) Tuen kanssa taimisuojien hinnaksi tulisi 658€. (1400*0,03=42, 700-42=658€)

 

Kustannukset:

 

Kaivurilaikutuksen teettäminen maksaa 210€. (300€*0,7=210€)

 

Taimisuojien hinta 658€

 

Kustannukset yhteensä = 868€ (658+210=868€)

 

 

Tuet:

 

Tukea suunnittelukustannuksiin saisi 45,5 euroa. (65€*0,7ha=45,5€)

 

Tukea kaivurilaikutukselle saisi 35 % urakasta.(0,35*210=73,5€)

Laikutuksen loppukustannukseksi jäisi 136,5€. (210-73,5=136,5€)

 

Tuki istutus työlle ajantasaisen metsänhoitosuunnitelman puuttuessa 42,75€/ha, joten alueelle tukea kertyisi 29,9 euroa. (0,7*42,75=29,9€)

 

Taimien välitys ja lähikuljetuskustannus tuki 42 euroa.(0,03*1400=42€)

 

Tukea yhteensä = 190,9 euroa. (45,5+73,5+29,9+42=190,9€)

 

Loppukustannus = 677 euroa. (868-190,9=677,1€)